Bondji-Pontikka
Ja heti Uuden Vuoden toivotuksen perään lisättäköön, että mummusella ei asiat ole hyvin. Huomasin alkutalvesta, että Bondjin pissassa oli verta. Muutaman lääkärireissun, parin antibioottikuurin, röntgen kuvauksen ja ultraamisen jälkeen Bondjilla todettiin virtsarakon kasvain. Koska koira on vanha ja vaivainen ja kasvain jo iso, sitä on turha lähteä leikkaamaan – riskit ovat liian suuret. Lääkärimme antoi Bondjille muutaman kuukauden elinaikaa, mutta itse en enää ole niinkään optimistinen. Oireet ovat pahentuneet nopeasti: kun Bondji joskus lokakuussa tuli meille oireita ei ollut lainkaan, nyt tulee joka yö pissat sänkyyn ja virtsassa on verta (Bondji merkkailee ulkona ja viimeiset merkit ovat punaisia tippoja). Lääkäri antoi mummulle antibioottipiikin ja minä annan päivittäin kipulääkettä. Nyt se on vain minun päätökseni millon Bondjin on aika lähteä… Lääkärimme mielestä sen aika on sitten, kun koira alkaa itse selvästi taudista kärsimään, mutta eikö sitten olla jo hieman liian myöhässä? Juttelin asiasta Espanjan Koirien yhteyshenkilön kanssa ja hän oli sitä mieltä omien kokemustensa perusteella, että parempi päästää Bondji pian pois. En ole kuitenkaan sitä päätöstä vielä pystynyt tekemään, vaikkakin se luultavasti olisi järkevin ratkaisu Bondjin kannalta. Reipas tytteli se vieläkin on, mutta eihän koirat pysty kertomaan kivuistaan meille.
tammikuu 20, 2010 klo 9:57 am
Edessä siis luopumisen tuskaa rakkaaksi tulleesta perheenjäsenestä. Edessähän tämä luopuminen on meillä kaikilla lemmikin omistajilla jossakin vaiheessa, mutta eihän sitä halua ajatella. Tai ajatus koiran menettämisestä kyllä käy ajoittain mielessä, mutta sen ajatuksen työntää pois mielestä hyvin äkkiä.
Tsemppiä päätöksen tekoon, ehkä Bondji kertoo sinulle sen oikean hetken…